torstai 8. elokuuta 2013

Kiitos! (parempi myöhään kuin ei milloinkaan!)

Olen ollut onnekas tänä vuonna. Monellakin tapaa, mutta se mitä tarkoitan nyt erityisesti on se, että olen voittanut blogi-arvonnoissa jo kahdesti. Vaan mitäpä tekee Asta? Unohtaa kiittää blogissaan.

Ainakin Maiskua unohtui kiittäminen julkisesti. Maiskun käsistä - blogissa voitin jo toukokuussa sahalaita-trikoota yhden metrin verran (Käpyseltä). Kuvassa trikoo on esipesty, mutta silittämättä se on vielä jäänyt. Aivan ihana väri! Sini-vihreää siksakkia toinen puoli leveydestä ja turkoosi-vihreää se toinen puolikas leveys.


Alkukesästä Raahessa käydessä löysin Löytö-palasta (palvelu on ihan omaa luokkaansa! Käykää vaikka kokeilemassa. Moni oululainen liike jää tässä asiassa jalkoihin.) aivan ihanaa valaskala-trikoota sahalaidalle kaveriksi. Samalla kertaa ostetut muut trikoot on jo päässeet vaatteeksi asti. Tämä olisi seuraava projekti.



Suoraan sanottuna en varsinaisesti muistanut voittaneeni tätä sahalaitaa edellisellä viikolla. Ja toisaalta en kyllä siinä vaiheessa tiennyt väriäkään sille. Eli oli tosi hyvä tuuri, että sattuivat sopimaan näin hyvin yhteen! Näistä tuleepi mekko ainakin esikoiselle. Voi olla että kuopuksellekin, mutta kun hänelle olen tehnyt yhden setin niistä toisista trikoista ihan vasta...Postaan sen kunhan kerkiän.  
Kiitos Maijalle raikkaasta trikoosta!

Toinen arpavoitto osui kohdalleni Viipula Vaapula Vot - blogista. En tiennyt edes osallistuneeni arvontaan koska kävin kesäkuussa niin harvoin blogeja katselemassa (tai omaani päivittämässä), mutta arvonnassa olikin kiva lisä; arvonta niille, jotka ovat tietyllä aikavälillä käyneet kommentoimassa Mandan blogia. Onneksi kävin sitten loppukuusta sopivasti vilkaisemassa huomatakseni että olen voittanut. :) Sain toivoa vaatetta lapselle tai asustetta aikuiselle.

Täältä voit katsoa Mandan ottamat kuvat ja tarinan voitto-puseron takaa, ja tässä näet puseron onnellisen omistajan. Toivoin reipasta, värikästä, ja ei liian prinsessaa tai hörhelöä. Sitäpä en maininnut, että tyttären lempivärejä ovat keltainen ja punainen.


116cm näyttää olevan juuri sopiva, kuitenkin niin että kasvun varaakin vielä on.


Onneksi tänään on sen verran vilpoisempi päivä, että Esikoinen sai pitää tätä ulkonakin. Toisaalta, ei sen kesän nyt ihan vielä tarvis olla ohi...

Mielissään tyttö poseeraa.:)

Kiitos Mandalle pirteästä paidasta!

1 kommentti: