maanantai 24. helmikuuta 2014

Söpöilyduo

Täällä ollaan niin hurahdettu pikku poneihin, että tulin hankkineeksi kaavan.


Ensimmäiseksi ompelin oranssin ponin itselleni ja ajattelin että se on Neppari, Sew-and-so, joka saisi toimia muusanani. Vaan kuinka väärässä olinkaan. Tytöt omi sen leikkeihinsä jo kauan ennenkuin sillä oli silmät päässä. Ja näköjään sille tuli vääränväriset silmät, jos pilkkua viilataan. Ja nyt kun jätin söpöysmerkin pois, niin sama poni voi olla vaikka Nepparin lisäksi Hile (Fireworks) tai Scootaloo (G3.5:llahan ei ole siipiä).

Kuva lainattu netistä.
Kuva lainattu netistä.
DeviantArtist LudiculousPegasus


 Oranssi kangas on jotain ohuehkoa tekokuitua jossa on nukkapinta. Nurjalta kangas/neulos on kuin verkkarikangasta. Harja ja häntä on kirpparilta ostetusta paidasta ommeltu (samasta tein myös Monster high-nukelle mekon). Harjaan en laittanut täytettä, kun seurasin ohjetta tarkasti. En varmaan ikinä olekaan seurannut mitään ohjeita näin tarkasti. ;-P Siis ommellessa...


Esikoinen valitsi vihreän ponin värit, siivet, harjan ja hännän mallin. Ja sarvikin sille piti tulla, ja ehdin sen ommellakin. Ehdotin nimeksi Leaf Stormia, ja se olikin tyttären mielestä aluksi ihan ok. (Sen niminen Pokemon näyttäisi olevan olemassa, mutta ei ponia. Näin jälkikäteen piti sekin tarkistaa.)




Sitten se ei enää kelvannutkaan, vaan hän nimesi sen itse Lightning Dustiksi (tyttö lausuu sen itse ihanasti "Laitmin dash"). Ja sanoi että ei sillä ole sarvea. Mieheni (!) tiesi sanoa, että se on oikeasti My little pony - Friendship is magic (Ystävyyden taikaa) sarjassa. Jos olisin tämän tiennyt alunperin, niin olisin auttanut valitsemaan hieman erisävyistä vihreää kangasta.. Noin pieni ihminen kuin 4v. ei ole vielä ihan niin kamalan kriittinen sävyjen suhteen. Ja silmätkin on näköjään toisen väriset. Hyvä tässä raportointivaiheessa huomata tämmösiä asioita, jotka ei aikasemmin häirinnyt.


Kuva lainattu netistä.

Vihreän ponin materiaali on lakanapuuvillaa ja harja/häntä on vanhoista sairaalan verhoista, puuvillaa sekin. Täytteenä ponien jaloissa on (keittämätöntä) puuroriisiä painoa tuomassa ja muuten vanua vanhasta sohvatyynystä (kiitos äiti!). Poni pysyy tosi hyvin pystyssä riisin ansiosta. Siipien tai harjan täyttämisestä ei puhuttu, mutta ajattelin kokeilla ja hyvin toimi. Jos ja kun vielä poneja ompelen, niin laitan kyllä täytettä myös harjaan. Tuo oranssin ponin harja tuntuu vähän lörpöltä, ainakin tuollaisesta joustavasta tekokuidusta ommeltuna. Se ei meinaa pysyä kauniisti käännettynä, vaan pyrkii rullautumaan sisäänpäin. Olikohan selkeästi selostettu...

Näiden kaavojen takia rekisteröidyin etsy.comin käyttäjäksi. Ostin samalla toisen kaavan (makoileva poni), mutta sitä en ole vielä ehtinyt koeajaa. Kovasti tekisi mieleni ostaa myös Prinsessa-ponin, Lapsi-ponin ja Oriin kaavat. Ehkä sitten kun olen saanut sen makoilevan ommeltua.
Yhden ponin mukana tulee useita vaihtoehtoja hännälle, harjalle, siiville ja sarvelle. Niistä voi sitten valita mieleisensä käyttöön.
Kaavat ja ohjeet on luonut Eva Schiffer, jonka löytää etsystä nimellä Valleyviolet.


Erilaiset hännät.


 Lempikohtani ponissa on tämä takapää. Se, miten jalat asettuu joka puolelta niin söpösti. Kawai!


Silmiin ei kaavojen mukana tule ohjetta, ne saa jokainen luoda tyylillään. Minä kokeilin seuraavaa:
 Leikkasin paperista eri kokoisia silmiä ja testasin kutakin vuorollaan ponin päähän. Näin löysin mieluisan kokoiset. Sitten piirsin katoavalla tussilla (ei välttämätön, myös lyijykynä käy)sabluunan avulla valkoiselle huovalle silmän ääriviivat. Sen jälkeen maalasin kangasväreillä mustat viivat ja mustuaisen vapaalla kädellä. Sitten maalasin vihreällä/ punaisella ja neon-pinkillä iirikset. Annoin värien kuivua. Leikkasin silmät irti ja ompelin mustalla ompelulangalla paikoilleen.
Kyllä nämä silmät tietenkin siistimmätkin voisi olla, mutta parasta jälkeä ei voi saada kuivahtaneilla väreillä. :D Toivotaan, että ne kestää kuitenkin lasten leikit.




Joko innostuit?

Thank you, Eva!